Näin teet vatsalihasliikkeet oikein!
Ethän syö makeaa joka päivä!
Muistathan liikkua ainakin kolme kertaa viikossa!
Alkoholi pöhöttää!
Nukuthan kahdeksan tunia yössä!
Leivo sokeriton kakku!
Näin laihdut viisi kiloa!

Kaikki mahdolliset viestintävälineet pukkaavat tuutista ulos terveellistä elämäntapaa seitsemänä päivänä viikossa. Jos et ole superhyper fitness-ihminen, alkaa vähempikin ahdistaa. Eikö ole mitään hyötyä siitä, että hyötyliikun joka arkipäivä tunnin kävelylenkin? Onko väärin syödä mikroateria viikossa? Pitääkö synttäreille leipoa sokerittomat terveystuotteet?

”Oikeanlaisen” elämän eläminen tuntuu valuvan nykyään yhä kauemmas ihan tavallisilta ihmisiltä. Puhutaanko fyysisestä hyvinvoinnista jo henkisen hyvinvoinnin kustannuksella? Mediassa näkyvä jatkuva ohjeistus siitä, miten elää hyvin, tuntuu ahdistavalta. ”Tänäänkin olisi pitänyt lähteä töiden jälkeen lenkkeilemään.” Tai ”kahvitauolla syödyt keksit olivat turhaa energiaa.”

Kaiken vouhotuksen keskellä on tärkeää muistaa, että jos ihminen voi henkisesti huonosti, ei fyysinen hyvinvointi korvaa sitä. Se ei korvaa onnellisuutta. Jos olet onnellisempi sohvalla kuin kuntosalilla, mene sohvalle. Jos sokeriton raakakakku maistuu pahalta, ota kanelipulla. Äärimmilleen viety terveysbuumi sopii harvoille (jos kenellekään pitemmällä tähtäimellä). Tavallisen arjen haasteissa on yleensä itse kullekin riittävästi ohjelmaa, siihen ei kaivata ylimääräisiä paineita. Kunhan liikut silloin tällöin. Kunhan joskus syöt vihanneksia. Kunhan välillä menet ajoissa nukkumaan. Kunhan olet itsellesi armollinen, ja muistat, että elämän tarkoitus on olla onnellinen.