Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Se sisältää sekä niska-hartiaseudun lihasten jännityksestä, että henkisestä kuormituksesta johtuvat päänsäryt. Yli puolet ihmisistä kokee jännityspäänsärkyä jossain vaiheessa elämää. Sitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä, jopa lapsillakin.

Yleisin oire on vähitellen iltaa kohti paheneva tasainen, puristava tai kiristävä vannemainen särky. Se tuntuu usein ohimoilla, päälaella tai takaraivolla. Särky on useimmiten molemmilla puolilla päätä, mutta voi olla toispuoleinenkin. Päänahka voi olla paikallisesti kosketusarka, päälaella voi esiintyä vihlaisevia, repiviä kipuja. Toisinaan esiintyy käsien yöllistä puutumista. Istuessa tai seisomaan noustessa voi huimata; tasapaino tuntuu katoavan hetkellisesti.

Taustalla ovat yleensä hyvin erilaiset syyt: staattiset työasennot, stressi, liikunnan puute, unihäiriöt, vanhat niskan tai pään vammat ynnä muut. Niskan, hartioiden ja päänahan lihasten seudun jännitystilat liittyvät särkyoireen syntyyn, mutta eivät yksin selitä oiretta. Myös henkiset syyt, kuten masennus, ahdistus ja erilaiset kuormittavat elämäntilanteet, vaikuttavat sekä päänsäryn kehittymiseen, että jatkumiseen, mutta tarkemmat taustamekanismit ovat osin tuntemattomia.

Liikunta on tärkeimpiä jännityspäänsäryn esto- ja hoitomuotoja. Varsinkin ulkoilmassa tapahtuva, oman kunnon mukaan suoritettu liikunta on tehokasta. Lisäksi jooga- ja pilates-tyyppiset lajit, joissa vartalon syvien lihasten voimistaminen yhdistyy yleiseen mielen ja vartalon rentoutukseen, ovat hyviä valintoja. Suositeltuja liikuntamuotoja ovat myös sauvakävely, hiihto, soutu ja kuntosaliharjoitteet. Liikuntalajin valinta on kuitenkin vapaa, olisi hyvä löytää oma suosikkilaji, jolloin sitä harrastettaisiin säännöllisesti.

Liikunnan lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota hyvään työskentelyasentoon, taukojumppaan sekä hyvään tyynyyn ja sänkyyn. Stressi provosoi päänsärkyjä, joten riittävästä vapaa-ajasta ja rentoutumisesta kannattaa pitää kiinni.

Päänsärkyjumppa

 1. Pään nosto vatsalla maaten

Asetu vatsallesi. Venytä kädet vartalon vierellä pitkiksi, kämmenselät kohti lattiaa. Nosta päätä niska pitkänä muutama sentti suoraan ylöspäin, pidä 5–10 sekuntia ja laske alas. Toista viisi kertaa.

2. Pään nosto selinmakuulla
Asetu selällesi. Venytä kädet vartalon vierellä pitkiksi, jätä kämmenet lattiaan. Nosta päätä suoraan ylös, älä vedä leukaa rintaan. Pidä 5–10 sekuntia ja laske alas. Toista viisi kertaa.

3. Kaulan venytys seisaaltaan
Taivuta päätä takaviistoon kohti olkapäätä, kierrä leukaa venytet­tävälle puolelle ja venytä kättä suorana alaviistoon. Venytys tuntuu kaulan etupuolisella sivulla. Venytä molemmin puolin 2–3 kertaa puoli minuuttia kerrallaan.

4. Niskan vahvistus seisaaltaan
Seiso selkä, hartiat ja pää seinää vasten. Vedä leukaa sisäänpäin, kunnes tunnet venytyksen niskan yläosassa. Venytä 2–3 kertaa 20–30 sekuntia kerrallaan.

Lähteet: terveyskirjasto.fi, terve.fi, anna.fi, hyväterveys.fi