Kevään – ja lisääntyvän valon tulo – ei ole kaikille myönteinen asia. Suurin syy kevätväsymykseen on usein liian lyhyeksi jääneet yöunet. Keväällä unirytmi menee helposti sekaisin, kun nukkumaanmeno viivästyy samaa tahtia pitenevien iltojen kanssa. Vastaavasti valoisat aamut herättävät usein entistä aikaisemmin. Voimistuvan valon arvellaan vaikuttavan erityisesti aivojen serotoniinin ja melatoniinin välittäjäaineisiin ja niiden kautta muihin mielialaa muokkaaviin järjestelmiin, kuten hormonieritykseen.

Kevääseen asetetaan helposti toiveita ja haaveita, joiden toteuttamiseen voimat eivät ehkä riitäkään. Tavallisesti kevääseen liitetyt hommat kuten ikkunoiden pesu, pihan laitto ja kasvimaalla puuhailu sekä kodin siivous saattavatkin vaatia liikaa. Sitä huomaakin, että ei olekaan riittävän hyvässä kunnossa, vaan väsyy nopeasti. Mielenterveys voi olla koetuksella.

Kevätväsymykseen on lupa kokeilla kaikkea, mistä ei ole vahinkoa ja mikä tuntuu auttavan. Tärkeintä on yrittää ylläpitää hyvä unirytmi ja nukkua tarpeeksi. Pimennysverhojen hankkiminen makuuhuoneeseen auttaa liikaan valoisuuteen. Parhaat itsehoitokeinot jo iskeneeseen väsymykseen ovat liikunta, jolla on todettu selvä depressiota torjuva vaikutus, sekä sosiaalinen aktiivisuus. Ulkoilu, perheen ja ystävien seura, elokuviin tai kahville meno auttavat.

Laita itsesi rauhallisesti liikkeelle. Kaikkein tärkeintä on olla itselleen lempeä ja armollinen. Mieti pitääkö oikeasti tehdä kaikki ne asiat, jotka mielessä pyörivät.

Lähteet: kodinkuvalehti.fi, mtv3.fi, yle.fi