Lohi (Salmo salar) on vaelluskala, joka on alun perin kotoisin Pohjois-Atlantilta ja siihen virtaavista joista. Maailmanlaajuisesti lohi on kalanviljelyssä eniten tuotettuja kalalajeja. Vuonna 2012 lohenviljelyn vuosituotanto oli 2,1 miljoonan tonnin luokkaa, kun luonnosta pyydetyn lohen saalis on tästä vain noin 0,15 %. Lohen verkkoallaskasvatus merivesissä alkoi Norjassa 1960-luvulla, ja tuotanto levisi ja lähti jyrkkään kasvuun 1980-luvulla. Kasvu on jatkunut tähän päivään. Noin kolmannes viljellystä lohesta tulee yhä Norjasta.

Lohen rasvapitoisuus on korkea (10–18 %), minkä ansiosta lohen liha soveltuu erinomaisesti suolattavaksi, savustettavaksi, keitettäväksi tai paistettavaksi. Lohessa on korkea proteiinipitoisuus. Se sisältää runsaasti B12-, B3-, B6-, ja D-vitaamiineja sekä seleeniä ja omega-3-rasvahappoja. Rasvaisena kalana lohi pilaantuu helposti, minkä vuoksi sitä ei kannata säilyttää pitkään edes suolattuna tai pakastettuna. Kasvatettu Norjan lohi on nykyisin Suomen eniten myyty kala; sen vuosikulutus on 4,3 kg/hlö.

Lohen nimen alkuperän kerrotaan juontuvan antiikin Rooman ajoilta, jolloin Julius Caesar nimesi isokokoisen kalan Salmoksi. Salar-nimityskin on lähtöisin Roomasta: runoilija Ausonius nimitti Mosel-joen taimenia salareiksi.

Suomalaisessa kansanrunoudessa loheen liittyvät ominaisuudet ovat olleet miehisyys, voima, vauraus, toimeliaisuus, kuteminen ja loitsinta. Kelttiläisessä mytologiassa lohi yhdistetään viisauteen ja korkean iän tuomaan kunnioitukseen. Sadussa lohen viisaus siirtyy siihen, joka sen syö. Irlantilaisessa mytologiassa lohi on useammankin merkkihenkilön inkarnaatio. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa lohella on henkisesti ja kulttuurisesti keskeinen rooli.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee syömään kalaa kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen.

Kuva: Atlantic Salmon Federation/Tom Moffatt/ASF
Lähteet: luontoportti.com, Wikipedia, lapinkalatalouskeskus.net, ahven.net