Miehemme maailmalla, Rasmus Ristolainen, aloittaa syksyllä World Cupin jälkeen neljännen kautensa NHL:ssä. Viime kausi meni todella hyvin, eikä mies odota tulevan kauden olevan yhtään huonompi.

Iso osa huippu-urheilijan elämää on miettiä, mitä suuhunsa laittaa. Ristolainen kertoo laittavansa itse mielellään ruokaa. Kauden pelireissujen aikana syödään luonnollisesti ravintoloissa, mutta kotona ollessaan mies viettää aikaa keittiössä. Lautaselta löytyy yleensä erilaisia lihoja: pihvejä, kanaa, nautaa ja jauhelihaa.

– Ei siis mitään ihmeellistä, Ristolainen itse sanoo.

Kotihallilla on joukkueelle tarjolla aina aamupalaa, lounasta ja välipaloja, jotka vaihtelevat laidasta laitaan aasialaisesta perinteisempään. Kaikki on kuitenkin terveellistä ja hyvää, liian nirso ei voi Ristolaisen mielestä olla. Viime kaudella joukkue palkkasi uudet ravintoekspertit, joilta sai halutessaan kysyä neuvoja ja vinkkejä, väkisin he eivät mielipiteitään tuputtaneet. Ristolaisen kanssa ravintoekspertit tulivat puhumaan, koska mies on vielä nuori. Keskustelusta he poistuivat tyytyväisinä; Ristolaisella on omat syömisensä hyvin hallussa.

Pelireissujen illalliset syödään paikallisissa ravintoloissa, mutta aamupalat hoidetaan hotellissa. Joukkue tosin ilmoittaa hotellille etukäteen mitä haluaa aamupalapöydästä löytyvän, jotta tarjolla on kunnon ruokaa, eikä vaan donitseja amerikkalaiseen tapaan. Listalla on yleensä silloin esimerkiksi puuroa, marjoja, kananmunia kaikissa muodoissa, jugurttia ja vohveleita.

Tekeekö Ristolaisen koskaan mieli herkkuja kaiken terveellisyyden keskellä?

– Lyhyesti ja ytimekkäästi: kyllä tekee. Pikaruoka, wingsit ja sipsit ovat suosikkejani. Usein ei niitä tee mieli, joskus kuitenkin, ja silloin pidän yleensä päivän, jolloin syön niin paljon herkkuja, ettei hetkeen tee mieli. Makea ei ole niin mun juttu, mutta pieneksi paheeksi voisin kyllä sanoa jenkkiläiset juustokakut, ne on hyviä.

Ristolainen on huomannut kovaa harjoitellessaan, ettei herkkupäivien jälkeinen treeni kulje samalla tavalla kuin muuten, ja onkin opetellut olemaan ajattelematta herkkuja liikaa. Lisäksi hän kertoo mässypäivän jälkeisestä olosta mielenkiintoisen asian:

– Tuntuu, että posket turpoaa heti. Itselle tulee mielikuva kuin olisi tennispallot poskissa!